NiIniVuOrentIla http://www.niinivuorentila.fi Fri, 08 Jun 2018 09:00:05 +0000 en-US hourly 1 Luonnonmukaisten vihannesten kasvattaminen /luonnonmukaisten-vihannesten-kasvattaminen/ Sat, 18 Nov 2017 10:00:53 +0000 /?p=62

Luonnonmukainen ruoka on yksi nykypäivän trendeistä ja yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut lautasellaan olevan ruuan alkuperästä sekä sen matkasta kaupan hyllylle ja sitä kautta omaan keittiöön. Samalla ajatus ruuan kasvattamisesta itse houkuttelee yhä suurempaa osaa suomalaisista. Luonnonmukaisesti tuotettu lähiruoka kiinnostaa, mutta mitä termillä oikeastaan tarkoitetaan ja miten luomuvihannesten kasvattaminen tapahtuu?

Luomuviljelyssä hyödynnetään paikallisia luonnonvaroja

Vihannesten luomuviljely eli luonnonmukainen viljely tarkoittaa tasapainoista ja omavaraista kasvattamista, joka perustuu mahdollisimman pitkälti paikallisiin luonnonvaroihin. Kasvatustoimet sopeutetaan lisäksi vallitseviin luonnonoloihin. Periaatteena on, etteivät vihannesten tuotantomenetelmät olisi haitallisia ympäristölle eivätkä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle tai hyvinvoinnille.

Tervettä ja luonnonmukaista kasvua

Luomuvihannesten kasvatuksessa kasvua ei edistetä kemiallisten aineiden avulla. Myöskään kasvinosien vahvistamiseen ei käytetä kemiallispohjaisia vippaskonsteja. Vihannekset saa kasvamaan menestyksekkäästi luonnonmukaisen lannoittamisen avulla.

Pieneliöstö maan hoitajana

Luomuviljelyn perusperiaatteena on antaa maalle takaisin ne aineet, jotka siitä on poistettu satoa korjatessa. Tämän vuoksi lannoitteena käytetään ainoastaan luonnosta peräisin olevia orgaanisia aineksia. Maassa asustavan pieneliöstön toiminta hajottaa nämä ainekset kasveille käyttökelpoiseen muotoon, mikä vapauttaa samalla kasvien saataville niiden tarvitsemaa hiilidioksidia.

Ensiarvoisen tärkeää onkin huolehtia kasvimaan pieneliöstön hyvinvoinnista takaamalla niille riittävä määrä ravintoa, kosteutta, happea ja lämpöä. Ravinnerikkaat ainekset tietävät pieneliöiden suorittamalle hajotukselle arvokkaampaa lopputulosta. Hajotus tapahtuu kasvimaan lisäksi myös erityisesti kompostissa.

Maan pieneliöistä huolehtiminen on yksi tärkeimmistä onnistuneen luomuviljelyn puolista. Aktiivinen pieneliötoiminta vapauttaa kasvien käyttöön maan omia kivennäisaineita ja tekee ravinteiden otosta juurille helpompaa sekä muokkaa maan mururakennetta paremmaksi.

Eloperäistä lannoittamista

Luomuvihannesten kasvatuksessa voi käyttää typpibakteerivalmisteita tai muita mikro-organismivalmisteita parantamaan maaperän ravinnepitoisuutta. Kompostoitumista puolestaan voi edistää kasvipohjaisten valmisteiden tai niin ikään mikro-organismivalmisteiden avulla.

Luonnonmukaista multaa ja lannoitteita saa nykyisin ostettua helposti puutarha-alan liikkeistä, joten kokeileva harrastajakin pääsee vaivatta käsiksi oikeanlaisiin aineisiin. Siinä, missä perinteiset mullat on lannoitettu teollisen prosessin seurauksena saaduilla mineraalilannoitteella, käytetään luonnonmukaisiin multiin orgaanisia aineita, luomulannoitetta sekä tarvittaessa kalkkia.

Jos valmista luomulannoitetta ei halua ostaa kaupasta, on muitakin vaihtoehtoja olemassa. Luonnonmukaisia vihanneksia viljeltäessä lannoitus perustuu aina eloperäisiin lannoitteisiin, joita ovat esimerkiksi karjanlanta, erilaiset viherlannoitukset sekä kompostit. Jos kasvimaa sijaitsee ulkohuussilla varustetulla kesämökillä, voi käymälän antimet hyvin ottaa hyötykäyttöön – aumakompostissa noin vuoden päivät viettänyt käymäläjäte on mitä otollisinta kasvualustaa vihanneksille. Kaveriksi tarvitaan vain tuhkaa.

Vihantalannoitus toimii samoin periaattein kuin kompostikin. Siinä osaan maata kylvetään jonain vuonna vihannesten sijaan viherlannoituskasvia, esimerkiksi apilaa tai valkomesikkää. Kasvusto niitetään maahan muutaman kerran kesän aikana ja muokataan loppukesästä kevyesti maahan. Tämä parantaa maan rakennetta ja lisää sen humus- sekä typpipitoisuutta myöhemmin viljeltävien vihannesten käyttöön.

Lannoittaa voi myös nokkoskäytteillä sekä muilla yrttikäytteillä, jotka ovat niin ilmaisia kuin tehokkaitakin lannoitteita kotipuutarhaan. Käyte valmistetaan nokkosista tai rikkaruohoista ja levitetään kasvimaahan. Myös nurmikonleikkuujäte sopii lannoitteeksi.

Vihannesten suojelu luonnonmukaisesti

Vihanneksia vaanivat monet riesat aina rikkakasveista kasvitauteihin ja tuholaisiin. Myrkylliset torjunta-aineet eivät istu luomuideologiaan, mutta sato pitäisi kuitenkin saada pelastettua. Miten luomuviljelijä suojaa vihanneksensa?

Luomukasvimaalla vihannesten hyvinvoinnista pidetään huolta luonnon omilla menetelmillä. Rikkakasveja on mahdollista ennaltaehkäistä hyvällä ja ahkeralla maan hoidolla, aluskasveilla ja katteilla sekä monipuolisella viljelykierrolla. Torjunta tapahtuu maan muokkausten sekä tarvittaessa kitkentöjen avulla.

Ennaltaehkäisy ja luonnonmukaiset torjuntakeinot ovat avainasemassa myös tuhoeläinten ja kasvitautien torjunnassa. Etenkin vihanneksia kasvihuoneissa kasvattaessa voi käyttää petohyönteisiä, jotka ovat kasveja tuhoavien hyönteisten luontaisia vihollisia. Kasvitauteja puolestaan ennaltaehkäistään ennen kaikkea suunnitelmallisella viljelykierrolla sekä ainoastaan terveitä taimia ja siemeniä käyttämällä. Myös biologisia torjuntaeliöitä voi käyttää kasvitautien ehkäisemiseen.

]]>
Vihannestilat voivat myydä tuotteitaan reko-ringeissä /vihannestilat-voivat-myyda-tuotteitaan-reko-ringeissa/ Sat, 18 Nov 2017 10:00:28 +0000 /?p=59 Vihanneksia hieman suuremmissa määrin viljelevä voi helposti tienata sadollaan rahaa – olipa kyse sitten harrastajan kotipuutarhasta tai tavoitteellisemmastakin kasvatuksesta. On yleisessä tiedossa, ettei luonnosta kerättyjen marjojen tai sienten myymiseen tarvita erillisiä lupia, mutta läheskään kaikki eivät tiedä, että sama pätee myös oman kotikasvimaan kasviksiin, vihanneksiin, marjoihin ja hedelmiin. Oman sadon herkkujen myymiseen ei tarvita lainkaan esimerkiksi viranomaisille tehtävää ilmoitusta. Myynti muuttuu luvanvaraiseksi vasta, jos tuotteita jatkojalostaa esimerkiksi myymällä omenoiden sijaan niistä tehtyä hilloa.

Mistä vihannestilallinen tai oman puutarhan tuotteiden myynnistä kiinnostunut sitten löytäisi asiakkaita? Lähiruoka on trendikästä ja suosittua, mutta aina naapurista tai omalta kylältä ei välttämättä löydy ainakaan riittävästi potentiaalisia ostajia. Mainio vaihtoehto vihannessadon myymiseen ovatkin viime vuosina valtavan suosion keränneet REKO-ringit.

Mikä ihmeen REKO?

REKO-lähiruokarengas tai -ryhmä on suomalainen, vuonna 2013 alkunsa saanut keksintö. Rengas on yksinkertaisuudessaan joukko lähiruokatuottajia ja kuluttajia, jotka käyvät keskenään kauppaa ilman välikäsiä. REKO on lyhenne sanoista rejäl konsumtion ja tarkoittaa siis reilua kuluttamista.

Pohjanmaalaisen henkilön kehittämä malli on saanut inspiraationsa saman henkisestä Ranskan Amap-käytännöstä, jonka perusajatuksen hän siirsi Suomen markkinoille. Vaasasta ja Pietarsaaresta alkanut REKO-toiminta on laajentunut koko maan laajuiseksi ja tätä nykyä Suomessa toimii liki 200 aluekohtaista REKO-rengasta. Toiminta on laajentumassa hiljalleen myös ulkomaille – esimerkiksi Ruotsissa pyörii jo kymmeniä paikallisia REKO-ryhmiä.

Miten REKO-rengas toimii?

REKO toimii samaan tapaan kuin niin sanotut luomupiirit, joissa ihmisryhmät ja -yhteisöt tilaavat luomutuotteita suoraan niiden tuottajilta. Tämä ryhmä eroaa luomupiireistä kuitenkin siinä, että tuotteiden tilaus ja markkinointi tapahtuvat sitä varten perustetuissa, suljetuissa ja rengaskohtaisissa Facebook-ryhmissä. Kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut voi liittyä oman alueensa ryhmään ja tilata haluamiaan tuotteita, joten REKO-tuotteita tilatakseen ei tarvitse tuntea ennestään yhteisön jäseniä.

Tuottajat ja kuluttajat tapaavat kaikki ennalta määrättyyn aikaan ja ostaja saa tilaamansa tuotteet suoraan kuluttajalta ilman ylimääräisiä välikäsiä. Ruuanjakotilaisuuksia on REKO-renkaasta riippuen yhden tai kahden viikon välein jossakin tietyssä tapaamispaikassa. Kellonaika ja paikka ovat aina samoja. Tilaukset on tehty etukäteen Facebook-ryhmässä eikä paikan päällä tapahdu muuta myyntiä. Ostaja maksaa tilauksensa paikan päällä suoraan tuottajalle.

Käytännössä REKO-tuotteista kiinnostunut siis liittyy oman lähialueensa Facebook-ryhmään, jossa ruuan tuottajat ilmoittavat myynnissä olevista tuotteistaan. Ostaja jättää ilmoituksen kommentin, josta käy ilmi hänen tilaamansa määrä. Tällä kommentilla ostaja sitoutuu noutamaan tilaamansa tuotteet ruuanjakotilaisuudesta sovittuun hintaan.

REKO-toiminnan perusperiaatteet

REKO-renkaissa ei suinkaan voi myydä mitä tahansa, vaan ideana on nimenomaan mahdollisimman lähellä ja eettisesti tuotetun ruuan tarjoaminen siitä kiinnostuneille kuluttajille. Toiminta on avointa ja läpinäkyvää, joten myyjällä on velvollisuus kertoa tuotannostaan. Jälleenmyynti ei ole sallittu ja tuotteiden olisi hyvä olla luomua. Paikallisten ryhmien ylläpitäjät saavat päättää renkaaseensa muitakin kriteerejä, mutta eettisyys, läpinäkyvyys ja lähellä tuotetut omat tuotteet ovat vaatimuksia kaikelle REKO-myynnille.

Myymään pääsee tutustumalla toiminnassa oleviin REKO-renkaisiin Facebookissa ja ottamalla yhteyttä haluamansa ryhmän ylläpitäjään.

Miksi myydä tuotteita REKO-ringin kautta?

Paitsi että kyseessä on toimiva tapa asiakaskunnan tavoittamiseen, on REKO-renkaan kautta myymisessä vihannestilalle monia muitakin etuja. Malli säästää sekä kuluttajan että myyjän aikaa ja usein myös kustannuksia, kun mainostus sekä turhat pakkaukset ja kuljetukset jäävät pois kuviosta. Kaupankäynti toimii ilman välikäsiä, kun taas asiakkaan ja tuottajan väliset kohtaamiset sekä kasvojen antaminen tuotteille ovatkin tärkeä osa REKO-toimintaa. Tuottajat pääsevät kohtamaan asiakkaitaan ja voivat saada heiltä niin suoraa palautetta kuin kehitysehdotuksiakin.

]]>
Vihannesten kasvattaminen Suomessa /vihannesten-kasvattaminen-suomessa/ Sat, 18 Nov 2017 09:59:53 +0000 /?p=56

Vihannesten viljely on paitsi mukava harrastus, myös mahdollinen tulojen lähde. Kotipuutarhuri säästää pitkän pennin kasvattamalla omat kasviksensa ruokapöytäänsä ja tavoitteellisemmin puuhaan ryhtyvä voi myydä oman maansa tuotoksia kuluttajille.

Suomen pohjoisen viileä ilmasto ei ole aivan parhaasta päästä viherpeukalon elämää ajatellen, mutta mahdollisuuksia meilläkin riittää. Jos itse kasvatetut vihannekset ovat haaveissa, voi harrastuksen aloittaa vaikkapa omalta parvekkeelta – niinkin voi päästä yllättävän pitkälle!

Pieniä herkkuja parvekkeella

Parvekeviljely on loistava ratkaisu oman maan herkuista haaveilevalle kaupunkilaiselle. Avoparvekkeelle sopivat hienosti esimerkiksi salaatit, yrtit ja palkokasvit. Lasitettu parveke puolestaan mahdollistaa lämmöstä nauttivien vihannesten, vaikkapa chilien, tomaattien ja kurkkujen kasvattamisen.

Parvekkeella kasvatettavien kasvien valintaan vaikuttavat parvekkeen koko, tuulisuus ja ilmansuunta. Valontarve on joillakin kasveilla toisia suurempi, mikä kannattaa ottaa omaa parvekeviljelmää suunnitellessa huomioon. Tuulensuojaa avoparvekkeella kasvaville vihanneksille saa sermien avulla tai kasvattamalla niitä minikasvihuoneissa tai läpinäkyvissä muovilaatikoissa. Kasvatuskaapit, -laatikot tai -hyllyköt voivat nekin helpottaa parvekekasvatusta.

Munakoiso, tomaatti, chili ja kesäkurpitsa ovat esimerkkejä aurinkoisella ja lämpimällä parvekkeella viihtyvistä vihanneksista, kun taas varjossa viihtyvät muun muassa pinaatti ja mangoldi. Puolivarjoisalle parvekkeelle kannattaa istuttaa kasvamaan esimerkiksi kesäkurpitsaa tai rucolaa, joka pärjää hyvin myös tuulisella parvekkeella. Juureksista porkkana pärjää yleensä hyvin, jos valoa on jonkin verran. Punajuuria taas voi istuttaa varjoisalle parvekkeelle.

Kasvimaan antimet ilahduttavat läpi kesän

Jos viherpeukalo syyhyää ja oma piha löytyy, on oman kasvimaan perustaminen varmasti iloa tuova ratkaisu. Perustaminen alkaa maan kääntämisellä ja rikkakasvien kitkemisellä. Jotta vihannekset viihtyisivät, on maa sen jälkeen kalkittava niin, että pH on noin 6-7. Kompostimulta tai kasvuturve sekä lannoitus tekevät myös maasta otollisen kasvupaikan.

Kasvimaan suomat mahdollisuudet ovat todella kattavat. Vaikkapa hernettä, retiisiä, avomaankurkkua tai pinaattia voi kylvää. Pidemmän kasvuajan vaatimiin kasveihin sen sijaan kannattaa tehdä esikasvatus sisällä. Tällaisia ovat esimerkiksi tomaatti, paprika ja kurpitsa.

Kukkivat kaalit ovat kasvimaan väripilkku ja todellista herkkua myös lautaselle. Ne kasvavat parhaiten hyvin kalkitussa ja lannoitetussa, kuohkeassa puutarhamaassa. Tilaa tarvitaan melko paljon, koska kaalien istutusetäisyys on 40-50 cm. Ensimmäiset kukka- ja parsakaalit ovat valmiita kerättäviksi heinäkuussa ja satokausi kestää useita eri lajikkeita kasvattamalla parhaimmillaan pitkälle syksyyn.

Monipuoliset sipulit tarjoavat satoa aina huhtikuusta loppusyksyyn, kun kasvimaalle on yhdistelty sopivasti erilaisia lajeja. Keväällä ensimmäisenä kasvattajaansa tervehtivät lumen alta paljastuvat monivuotiset pilli- ja ruohosipulit, kun taas alkukesästä on salaattisipulien vuoro. Muita suosittuja sipulilajikkeita ovat esimerkiksi suomalaisessa keittiössä kaikkein tutuin keltasipuli ja sen punainen kaveri punasipuli sekä salottisipuli, purjo ja tietenkin valkosipuli. Itse kasvatetut valkosipulit antavat ruokiin usein rutkasti voimakkaamman aromin kuin kaupasta ostetut.

Kasvihuone takaa hyvän sadon

Jos vihannesten kasvatukseen tahtoo panostaa oikein kunnolla, on ikioma kasvihuone seuraava askel. Kun vihannekset kasvattaa kasvihuoneessa, on niiden kasvukausi pidempi ja ne ehtivät kehittää täyteläisemmän ja runsaamman maun. Kasvihuoneessa voi kasvattaa myös sellaisia vihanneksia, jotka eivät muuten pärjäisi Suomen viileässä ympäristössä. Useimmiten suomalaisesta kasvihuoneesta löytää kuitenkin paprikaa, kurkkua, tomaattia sekä salaatteja. Etenkin tomaattia ja kurkkua voi hyvin kasvattaa myös avomaalla, mutta kasvihuoneen tarjoama lämpö takaa varmemman menestyksen.

Kurkut ja salaatit kasvihuoneessa kasvattamalla sato on paitsi varmempi, myös kasvattajan ilona aikaisemmin kuin kasvimaalla kasvatettuna. Viileämmästä ilmasta nauttivat salaatit kypsyvät nautittaviksi jo kevään saapuessa ja herkullisia kurkkuja saa kasvihuonetta hyödyntämällä vaikkapa juhannuspöytään. Keskikesän lämmöt ovat usein liikaa salaateille, mutta syksymmällä voi kasvattaa uuden erän. Kesällä kasvatettavaa riittää muistakin vihanneksista.

]]>